Lastenhuoneesta kuuluu miehen epävireinen jokailtakunlamppusammuu. Lamppu ei tunnu sammuvan, sillä huoneesta kuuluu laulun lomassa myös päätyynyyn, hei nyt heti! Kohtaamiset uhmaikäisen pojanviikarin kanssa muodostavat elämässäni suuren osan määreestä o n n i.
Makupaloja sinullekin:
Isi laittaa Poikaa turvavöihin auton takapenkillä.
Poika: "Ei haluu! Ei haluu!"
Isi: "On pakko laittaa. Autossa ei voi olla ilman turvavöitä."
Poika: "Ei haluu! Ei haluu!" Kiemurkiemur.
Isi: "On pakko laittaa. Autossa ei voi olla ilman turvavöitä."
Poika: "Saatana."
*******
Poika tekee epämääräistä krkrkrkrkrkrrrrrrkrkkrkrkrkrr -ääntä. Ihmettelemme sitä molemmat, isi ja äiti. Krrkrkrkrrrrrrrrrrrrrrrrrkrkrk jatkuu. Muumitalo -kirjasta näytetään nukkuvan Nipsun kuvaa ja jatketaan ääntelyä. Sitten liikahtaa synapseissa jotakin!
Äiti: "Aa, kuorsaako Nipsu?"
Poika: "Krrrrkrkkkkkk nukkuu krkkkrrkrrrrrrrrrrrrrrrr!" Sormella töhötetään Nipsun kuvaa.
Toinen oivallus!
Äiti: "Kuorsaako ehkä isikin samalla tavalla?"
Poika: "KUOR!"
*******
On vielä pimeää, on aikainen aamu. Olohuoneesta kuuluu kummallista taaperon köhintää. Muistuttaa erehdyttävästi virkayskää.
Isi: "Mikä on? Kulta, mikä on?"
Poika: Köhököhököhö!
Isi: "Hei rakas, mikä on? Onko hätä? Hei, mitä täällä on? Nyt näytät, avaa suu! Mitä tää on?!"
Poika: "Miaun kakkaa - HYI! YÖK!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti