Liian paljon sekunteja laskettavaksi

Tik tak tik tak tik tak tik tak

Sain vatsataudin torstain ja perjantain väliseksi yöksi. Olo oli ollut outo jo Funkan vierailun yhteydessä torstai-illalla, mutta todellinen tsunami hyökyi lainehtivana oksennuslammikkona pitkin kylpyhuonettamme vasta aamuyöstä. Se tuli niin voimalla, että en saanut kaikkea osumaan pönttöön. Jälkeenpäin suihkuttelin kylpyhuonetta rippeistä puhtaaksi ja painelin sänkyyn kylkiasentoon. Polttava kipu hellitti pian toimituksen jälkeen ja sain untakin. Joka tapauksessa tapaus sai mieleni mustaksi. On ollut luvattoman huono olo muutenkin, ei jaksa mitään ja sitten kostetaan vielä vatsataudillakin.

Tik tak tik tak tik tak tik tak

Masentaa. Olen kaiket päivät yksin kotona, turvotuksesta ja männä vatsataudista aiheutuvan väsymyksen vangitsemana, yksin tuijottamassa kotimme seiniä, laskemassa sekuntejaminuuttejatunteja seuraavaan mitäänsanomattomaan hetkeen. Vaikea piristäytyä, kun ei voi tehdä paljon mitään. Jos teen, turpoan lisää, tai ainakin sattuu niin paljon enemmän, että jään joka tapauksessa miinukselle. Jotenkin tässä loppuvaiheessa on ollut vaikea hyväksyä kropan valitusta. Alan kai olla niin väsynyt yhdeksän kuukautta kestäneeseen epämukavuuteen, että mielialani laahautuu väkisinkin löysänä littinä maata pitkin. Suunnittelin lähteväni joululahjaostoksille, kun kapitalismi saa taas kerran kukoistaa joulusanomaansa meille kuluttajille sunnuntaisinkin. Käyn mielessäni taistoa: piristäisikö ihmisten ilmoille meneminen vai veisikö mehut ensi viikosta? Toisaalta, ketä kiinnostaa? Mehuja nyt ole muutenkaan niin paljoa, ettei niiden parin pisaran valuminen turhuuden toreille tässä konkurssissa enää mitään tee.

Tik tak tik tak tik tak tik tak

Mitä nainen siis tekee, kun on tylsäämasentavaa? Menee laittamaan tukan koreaksi kruunuksi, meikkaa itselleen silmät ja nauravan suun, pukee ylleen jotakin kaunista meikkiin sointuvaa ja lähtee sinne ostoksille, kaiken uhallakin. Onneksi ensi viikolla on suunniteltua ohjelmaa tiedossa useammalle päivälle. Lisäksi J on pitkillä vapailla aina torstaista sunnuntaihin. Loppuu tämä kaamostelu.

Lopuksi: syntyisi jo. Hitsi, vauvan oma huonekin on niin vietävän nätti, että sietäisi saada asukkaan jo! Ja minä haluan painaa Pullan vasten itseäni, katsoa silmiin ja sanoa: SINUA ON ODOTETTU.