perjantai 24. heinäkuuta 2009

And justice for all

Hämmästyksekseni huomasin, että olen saanut uuden, ei toivotun lukijan ja tämä merkintä on osoitettu nimenomaan tälle uudelle lukijalleni, Päiville. En voi kun suureen ääneen ihmetellä, miten sinulla on otsaa tulla lukemaan minun blogiani minun henkilökohtaisesta elämästäni, vaikka meidän keskinäiset välimme ovat menneet poikki jo vuosi sitten? Olen omasta mielestäni tehnyt kaikin tavoin toiminnallani selväksi, että en ole kiinnostunut korjaamaan välejämme, enkä olemaan kanssasi missään tekemisissä. Olen menettänyt sinuun luottamukseni totaalisesti ja en voi millään tahdolla ymmärtää, mikä saa sinut olemaan kiinnostunut minun elämästäni ja ilmoittautumaan lukijakseni. Enkä itse asiassa edes ole halukas sitä sen enempää pohtimaan.

Toki blogini on julkinen ja sitä saa periaatteessa lukea kuka tahansa. Silti minulla blogin kirjoittajana on oikeus myös tarvittaessa määritellä, kuka minun elämääni koskevia postauksia lukee ja kuka ei. En koe millään tavoin luontevana jakaa bloggaamalla omaa elämääni, jos tiedän sinun lukevan ajatuksiani. Minulla on myös täysi syy pelätä, että paljastat toiminnallasi henkilöllisyyteni. Blogi on minulle henkireikä ja lukijani minulle tärkeä nettiyhteisö. En halua kuitenkaan sinun kuuluvan tuohon yhteisöön. Joten pyydänkin, että lopetat blogini lukemisen ja seuraamisen välittömästi. Jos et tätä tee, laitan blogini salasanan taakse. Toivon, että kunnioitat minun tarvettani kirjoittaa julkista blogia anonyymisti ja poistut takavasemmalle, vaikka et aikoinaan ystävyyttämme kunnioittanutkaan, etkä nyt minun yksityisyyttäni. Kiitos.

11 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

Ikävää tuollainen. :(

Gata kirjoitti...

No niin on! Kiitos tuestasi ja kiva, kun olet tullut lukijakseni! :)

Tiina kirjoitti...

Vooooi paska!

Gata kirjoitti...

Älä muuta Tiina viserrä! :(

stansta kirjoitti...

On joillakin otsaa olla kunnioittamatta toisten yksityisyyttä!!! Paska! Hus muualle sieltä!!! :(

Hei, postaan juuri näistä jatkohiuksistani. Saatat saada sieltä jotain vastauksia niihin liittyen...

Olisi muuten se muinainen palkintosi vieläkin tuossa selkäni takana lattialla... *pstt* :D

lupiini kirjoitti...

Kommentoin tota edellistä postausta tässä: Joo, hanurista on! Mulla on ollut ihan oudon helppoa tähän asti, mutta nyt alkaa pinnaa kiristää ihan vitusti, etenkin kun kaikki elää elämänsä kesää ja pitää hauskaa ja käy pelaamassa jalkapalloa ja vaeltaa Nuuksiossa ja juo viiniä kesätaivaan alla ja mä kuuntelen vatsalihasten hitaankivuliasta ininää niiden venyessä riippumatoiksi ja tassuttelen hiljaa vesijuoksemaan, perkele. Tylsää, ihan sikatylsää, yhtään supistusta ei ole, vauva olisi ihan tarpeeksi iso syntymään, mutta sillä ei ole AIIIKOMUSTAKAAN syntyä vielä pitkiin aikoihin, ihan saleen joudun käynnistettäväksi.

Oon kyl kans päättänyt, että raskaudesta saa valittaa, itseään saa sääliä ja kaivata entistä elämää, eikä se silti tarkoita sitä, että vaihtaisi osia pois. Olis ihan perseestä jos ei oliskaan raskaana :)

Tsemeksii sinne, t nimim viehkeä arpivatsainen lady Torkkelinmäen rinteestä

Gata kirjoitti...

Stansta, niinpä! Toisilla kait sitten on vaan isompi otsa kuin toisilla... :(

Täytyy käydä lukemassa niistä jatkohiuksista pikapikaa. Ois kiva tietää inside informationia niistä... Palataan tuohon palkintoasiaan muuton jälkeen. Ollaan nimittäin nyt la muuttamassa! <3

Luppis, näinpä. Hermosärkyjen, alhaisen verenpaineen ja väsymyksen siivittämän alkuviikon jälkeen voin todeta omasta puolestani, että tulisipa se marraskuu jo pian! Pirhana. Ja varmaan tuossa vaiheessa, kun H-hetki on jo ihan käsillä, alkaa viimeistään hermostuttaa. Ymmärrän tuntemuksiasi varsin hyvin! Olen kyllä onnekseni kuullut, että raskausajan negismuistot unhoittuvat (tai ainakin haalistuvat) muististapikapikaa, kun lapsi on syntynyt. Kai se on luonnon tapa varmistaa, että tulee lisääkin jälkikasvua.

Elegia kirjoitti...

Oho, onpa sitkeä.

Löysin tänne Tiinan blogista ja jäin lueskelemaan.

Gata kirjoitti...

Elegia, tervetuloa lämpimästi! Sitkeä on... Täytyy varmaan kohta pyytää ihmisiä toimittamaan mailiosoitteensa, niin voin laittaa salasanan muille lukijoilleni. Pahus!

Toni kirjoitti...

Moi Gata! Oon taas takas. Vietin tuossa viimeyön selaten kaikkien blogeja, joita en oo nyt piiiitkään aikaan lukenut. Sinun elämässä on tapahtunut valtavan isoja, mullistavia ja hienoja asioita. Onnea sinulle niistä kaikista! :)

Gata kirjoitti...

Toni, kiva kuulla susta! Kävin just kommaamassa sun blogiasi. Kiitos onnitteluista. Hyvältä myös tuntuu, tosi tosi hyvältä! Pitkä matka on tultu, mutta se on kannattanut. Jonakin päivänä sinäkin. :)