sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Sinut minä haluan

En ole koskaan itkenyt onnesta näin puhtaasti, näin vilpittömästi. Täällä kesäyön pimeydessä istuessani olen ymmärtänyt mitä kohden kuljen, kuka vierelläni. Sen kaiken ymmärtäminen pakahduttaa minua, ja tunnen uskalluksen syrjäyttävän pelkoa. Tunnen rakkauden ottavan minussa tilaa niin vääjäämättömällä tavalla, että epäilykselle ei enää jää sijaa. Olen niin läsnä sinulle, läsnä meille, meidän kaikelle yhteiselle, nykyisyydelle ja tulevalle. Tiedän kaipaavani sinua nyt ja aina, koska en voi koskaan saada sinusta tarpeeksi. Kaipuu keinuttaa minut liittymään sinuun uudelleen, antautumaan rakkaudelle joka päivä. Kävelen kanssasi käsi kädessä, vien sinut matkalle minuun.

Kun sanon sinulle syyskuussa tahdon, sanon tahdon rakastamiselle, yhteydelle, arjelle, toisensa tunnistaville sieluille, kasvamiselle ja kasvukivuille, kunnioittamiselle, intohimolle, rakentamiselle, sinnikkyydelle, herkkyydelle, täyttymykselle, tunnistamiselle, sanoille ja hiljaisuudelle. Sanon tahdon perheelle.

Rakastan sinua. Ikuisesti.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkea hyvää sinulle sydämestäni toivon!! <3

Gata kirjoitti...

Kiitos anonyymille toivotuksesta! Se lämmittää mieltäni! :)